maanantai 26. toukokuuta 2014

Juna Turkuun


Maanantain kesäaamussa junailin itseni Turkuun. Kävin ammattikorkeakoulussa kertomassa toimittajaopiskelijoille Jano-runouslehden synnystä, kun pyydettiin. Puhuin yhä enemmän nettiin siirtyvästä kulttuurikirjoittamisesta, puhuin verkkolehdistä ja kirjablogeista, puhuin aluskasvillisuudesta josta versoo muuttuvaa, pysyvää ja kestävää. Tutkittiin nettilehtiä: Janoa, Mustekalaa, Long Playta…

Ihmiset, ihmiset. Aina osuvat ja vaikuttavat, jäävät mieleen. Porukka osoittautui skarpiksi ja keskustelevaiseksi ja seitsemän tunnin päivän aikana ehdittiin puhua paljon. Minut yllätti ajatus, että nähtiin surullisena tosiseikkana se, että Janon tapainen verkkolehti (kuten  myös suurin osa kaunokirjallisuudesta) “joudutaan rahoittamaan kulttuurin apurahoituksella”. Että eivätkö suomalaiset voisi nyt hiukan enemmän satsata kulttuuriin: maksaa lehdistä, ostaa kirjoja?

Niin totta, olen itse vain tuudittautunut ajatukseen, ettei “näin pienessä maassa” riitä lukevaa yleisöä tarpeeksi. Kuitenkin suomalaisia sanotaan lukevaksi kansaksi. Mistähän löytyisi tilastoja siitä, paljonko suomalaiset käyttävät palkkapussistaan rahaa kulttuuriin, suhteessa palkan määrään?

Kirjoitettiin kolumneja, häikäilemättömän henkilökohtaisia mielipidepläjäyksiä. Opiskelijoitten kolumneissa muun muassa ruodittiin mainion kirpeästi ja oman kantapääkokemuksen kautta sitä, onko kirjoittajakoulutus tarpeellista. Kiinnosti, koska olen itse taas parin vuoden tauon jälkeen ottanut välillä opetuskeikkoja – miettinyt monelta kantilta sitä, mitä kirjoittajille oikeastaan voi antaa ja “opettaa”. (Näitä miettiessä kirjoitin muuten uuteen Parnasson jutun kirjoittajoppaista, lehti ilmestyy piakkoin.)

Juna on paras työhuone! Paluumatkalla huomasin miten jostain mielenpohjalta alkoi taas oma teksti nousta, nuo ihmisparat jotka taas olen muutamaksi päiväksi heittänyt oman onnensa nojaan, yksi kiersi Carmen-rullia päähänsä ja kiskoi sähiseviä nailoneita jalkaan, toinen ikävi istuttamassa valkovuokkoja haudalle ja teki paluumatkalla bussissa sudokuja. Menen heidän seuraansa nyt. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vastakaikuja