sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Listat & järjestys, osa I


Loppuviikosta kustannustoimittaja väläytti vihreää valoa: työn alla oleva romaanini voi mahtua ensi syksyn kustannusohjelmaan. Sain siitä ryöpyn energiaa, joka kanavoitui muun muassa työpöydän viereisen kirjahyllyn järjestämiseen, hyllyn, johon oli työnnelty kirjoja ja dvd-elokuvia lappeelleen muitten päälle.

Järjestys. Se on myös mielen järjestämistä. Jotkut pöytälaatikot ovat keränneet sisäänsä paperia ja roinaa vuosikausia. Raivaaminen on matkaa muistiin. Unohduksen arkistoja. Keskenjääneitä muistikirjoja, lehtileikkeitä, puolikas hajuvesipullo, esitteitä neuvolasta, pääsiäismunaleluja, lasten valokuvia, neulatyyny, postikortteja, kirjeitä.  Olen näköjään tulostanutkin tärkeitä sähköpostikirjeenvaihtoja. Joka päivä elämä virtaa täytenä käsissä.

Järjestys, ihana obsessio. Kaaos versus järjestys. Taistelua kaaosteoriaa vastaan. Kun lukion jälkeen pyrin opiskelemaan biologiaa, taksonomia rauhoitti. Eliöitten luokittelu ja nimeäminen. Pääsykokeisiin piti muistaakseni valita joko kasvi-, kala- tai hyönteislajintuntemus, valitsin hyönteiset ja pänttäsin kirjasta latinankielisiä nimiä, muodonvaihdoksia, vainokaisia ja kiilupistiäisiä, peitinsiipiä ja kitiinikuoria. Kieltämättä kiinnostukseni noihin mystisiin olioihin oli tainaronilais-romantillinen. Postia toisesta kaupungista. (Vaihdoinkin pian alaa.)

Opin hyönteiset, pääsin opiskelemaan, muutin vuodeksi Jyväskylään tutkimaan (hankalien solutason ilmiöitten lisäksi) myös kasveja ja muita eläimiä. Biologian laitos oli Fredrikssonin vanhassa hattutehtaassa, istuin Fredan vintillä ja opiskelin isoista pahvitauluista heiniä, saroja ja vihvilöitä. Kasveja nimeävät biologit ovat olleet salaa runoilijoita. Kun minua 2000-luvun puolivälin tienoilla pyydettiin TV-ohjelmaan kertomaan suomen kielen lempisanani, ensimmäisenä tuli mieleen ne talviaamut taksonomian parissa. Röyhyvihvilä. Nuokkuhelmikkä. Tuoksusimake.




Järjestys. Luokittelu. Listat, ennen kaikkea listat. Rakastan listoja. Hyllyssä on paljon “listakirjoja”. Ne ovat näitä 501 Must-Visit-Cities ja 1000 Places to see Before You Die -opuksia. 1000 Sculptures of Genius. 1001 Paintings You Must See Before You Die. Selailen niitä ja ajattelen mahdollisuuksien tulvaa. “Before you die” tykyttää ohimoita.

Eniten listakirjoja on hyllyissäni kirja-aiheista: Kirjat, jotka muuttivat maailmaa. Lukukirja – kirja kirjoista. Sata kirjaa. 501 Must-Read Books. 501 Must-Read Children’s Books. Defining Moments in Books. Viimeksi mainittu on muuten ihana. “The Greatest Books, Writers, Characters, Passages and Events That Shook the Literary World.”

Kirjan voi avata mistä kohtaa vain ja hengästyä runsaudesta. Paljoudesta on näennäisen sattumanvaraisesti poimittu "avainhetkiä". Millä logiikalla? “Key Event: De Beauvoir and Sartre meet, beginning a life-long collaboration.” “Key Book: The Magic Toyshop.” Hetkistä on pieni esittely. Mieleen palautuu nuoruuden lumo Angela Carterin kirjojen äärellä. “Her use of mythology, fairy tale, gothicism, and magic realism begins to take root in this early novel where she explores many of the cultural stereotypes attributed to women…”

Kaiken koetun alla hahmottuu yhteyksiä. Järjestystä. Jos ei hahmotu, sitä voi luoda.

2 kommenttia:

  1. Minulla on listoihin viha-rakkaussuhde. Teen tai luen niitä, mutta vihaan. Tavallaan. Mutta onnea kirjahankkeelle, kuulostaa hyvältä jos on julkaisuaikataulu kohdallaan!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Hanna-Riikka! Joo, romaanin kanssa on nyt töitä, mutta hyvä vaihe. Onnea sinnekin.

    VastaaPoista

Vastakaikuja