torstai 14. toukokuuta 2015

Kaukana jossain onnenmaa

Syyskuussa ilmestyvän romaanini kansi on tässä, sen teki Sanna-Reeta Meilahti.
Tunnustelen kannen sävyjä ja muotoja, mietin tarinaa, Ottoa ja Kaarinaa. Tiedän miltä he näyttävät, olen tuntenut heidät kauan, tunnen tukan pyörteet, vartalon koon ja ruumiin muodot, pattipolvet, talttamaiset kynnet, liiveihin pyöräytetyt rinnat, hiekkapaperikantapäät. Mutta jostain syystä en saa heidän kasvojaan tarkoiksi. Ne muuttuvat tuskin huomattavasti koko ajan. Joskus kasvojen kohdalla on vaalea, tyhjä soikio. Ehkä se heijastaa minut.

Otto ja Kaarina ovat poika ja äiti.
Kaukana jossain onnenmaassa he kurkottavat kohti onnea.
Kannessa on rosoa ja haaveita. Lupauksia ja uhkaa. Ja vahvat värit.

2 kommenttia:

Vastakaikuja