tiistai 9. elokuuta 2016

Haperoista, hiipoista ja hygieenikoista

Maariankämmekkää Nuuksiossa
Laura Honkasalo muistutti blogissaan, miten rikasta kieltä kasviopin parista voi löytää. Lajintunnistus (sekä kasvi- että eläinpuolella) oli nautittavan nimistön takia suosikkialueitani, kun opiskelin biologiaa. Kun olin 2000-luvun alussa mukana televisio-ohjelmassa, jossa esiteltiin eri alojen ihmisten lempisanoja, suosikkini oli röyhyvihvilä.

Lajeja nimenneet biologit ovat olleet myös runoilijoita: uudissanojen keksijöitä ja kielen muokkaajia. Sienten kohdalla minua naurattaa usein myös suomen kielen onomatopoeettisuus. Tatti. Hapero. Rousku. Hiippo. Nimiensä näköisiä.


*

Vanhojen biologian oppikirjojen lukeminen on avartavaa monella muullakin tavalla. Hätkähdin taas, kun törmäsin vuonna 1959 (!) julkaistun Paavo Suomalaisen & Sven Segerstrålen Yleisbiologian sivuilla lukuun "Rotuhygienia eli eugeniikka":

"Rotuhygienian toteuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa ovat valitettavasti ainakin toistaiseksi vähäiset. Sitä tärkeämpää olisi, että jo olemassa olevalle hyvälle perimäainekselle luotaisiin yhteiskunnassa mahdollisimman hyvät ulkonaiset olosuhteet, jotta sen ominaisuudet pääsisivät kehittymään huippuunsa."

Kirjassa pahoitellaan myös sitä, että kun elämä kaupungistumisen myötä muuttuu helpommaksi, monet sellaiset geneettiset ominaisuudet, jotka luonnollisessa olemassaolotaistelussa olisivat karsiutuneet pois, pääsevät lisääntymään ja huonontamaan ihmisten perimää. Siis sellaiset kuin vaikka likinäköisyys.

Itse kävin koulua 1980-90-luvuilla. Minulla on paljon sanottavaa sen ajan oppimateriaaleista, mutta tällaisia yksiulotteisia ja julmia väitteitä niissä ei sentään esiintynyt.

Toivottavasti näissä asioissa ei oteta askeleita taaksepäin. Ajan henki haiskahtaa välillä pelottavasti. Kun katson muokattuja, suodatettuja ihmisten kuvia mediassa ja luen nettikeskustelujen anonyymiä kommentointia, tulee mieleen, onko meistä häviämässä samanarvoisuuden taju ja inhimillisen monipuolisuuden arvostaminen. On helppo tuomita geenien muokkaus ja rodunjalostus. Mutta suvaitsemattomuus voi edetä myös tiedostamatta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vastakaikuja